 |
 |
|
|
 |
|
 |
|
| Tietoa tuholaisista |
|
Tällä sivulla on esitelty
kotien ja tuotantotilojen yleisimpiä tuholaisia.
|
Haittahyönteiset |
| |
|
| Mauriainen (sokerimuurahainen) |
|
Sokerimuurahaista esiintyy yleisesti kodeissa ja laitoksissa.
Sen tapaa monesti keittiöstä tai ruokakaapeista-
ja varastoista. Se on perso makealle, joten sen löytyminen
munkkipussista tai keittiön pöydältä mehukupista
ei ole yllätys. Pihalla se viihtyy laatoitusten
alla ja kivijalan vieressä tai kukkapenkeissä.
Se aiheuttaa haittaa nostamalla hiekka esim. pihalaattojen
alta.
|
 |
| Hevosmuurahainen |
|
Suurin suomessa esiintyvä muurahainen. Tekee joskus
pesän puurakennuksiin. Siirtyy yleensä puurakenteisiin
lähistöllä olevista kannoista tai lahoavista
puupinoista. Jos rakenteissa esiintyy useampia pesiä voi
alimpien hirsien kestävyys heiketä.
|
 |
| Ampiaiset |
|
Ampiaisen pistos kasvoihin,
tai kaulaan saattaa olla vahingollinen. Myös allergisesti
pistokseen reagoiville useampi pistos voi olla kohtalokas.
Loppukesästä ampiaisilla esiintyy usein ”häiriökäyttäytymistä” joka
johtuu monesti toimettomuudesta, kun pesästä ei
enää tarvitse huolehtia.
|
|
| Sokeritoukka |
|
Noin sentin mittainen hopeinen
vikkelä toukka. Se elää kosteissa sisätiloissa,
esim. wc:t, kylpyhuoneet. Yleisiä kerrostalojen
pohjakerroksissa ja rivitaloissa. Se pesii usein huoneistojen
välisissä putkikanavissa ja väliseinien
rakenteissa. Sokeritoukka liikkuu yleensä pimeällä.
Sen nähdäänkin monesti vilahtelevan kun
tilaan sytytetään valot. Monesti luullaan että se
leviää viemärin kautta huoneistosta toiseen.
Se ei kuitenkaan pysty sukeltamaan viemärissä olevan
vesilukon läpi.
|
 |
| Metsätorakka |
|
| Metsätorakka elää luonnossa sammaleessa tai karikekerroksessa. Se voi joskus eksyä myös sisätiloihin. Etenkin syksyisin se saattaa hakeutua lämpimään. Se ei kuitenkaan menesty sisätiloissa pitkään. Sisällä metsätorakka on enemmän esteettinen haitta kuin varsinainen tuholaisongelma. Sen esiintyminen ei välttämättä vaadi torjuntakäsittelyä. |
 |
| |
|
Kärpäset |
| |
|
| Huonekärpänen,
Mahlakärpänen |
|
Huonekärpäset sotkevat
ulosteillaan elintarvikkeita, seiniä ja ikkunoita.
Voivat levittää jaloissaan bakteereja elintarvikkeisiin.
Hyvissä olosuhteissa toukka kehittyy aikuiseksi
n. viikossa. Toukat elävät esim. keittiöjätteissä tai
lannassa. Mahlakärpänen voi tulla huoneistoon
pilaantuneiden hedelmien mukana. Toukat elävät myös
pilaantuneissa hedelmissä tai hedelmän tähteissä.
|
 |
| |
|
Elintarviketuhohyönteiset |
| |
|
| Rohmukuoriainen |
|
Aikuinen kuoriainen on n.
5mm pitkä ja väriltään tummanruskea.Toukat
ja aikuiset yksilöt syövät viljatuotteita.
Näiden välityksellä se voi levitä esim.
kauppoihin ja koteihin. Kuoriaisen erittämä lysolimaiselta
haiseva erite saastuttaa elintarvikkeita. Kuoriainen
ei kestä pakkasta.
|
 |
| Hinkalokuoriainen |
|
| Muistuttaa ulkoisesti rohmukuoriaista.
Se pesiytyy harvoin koteihin. Hinkalokuoriaista tapaa
yleisemmin myllyissä ja leipomoissa. |
 |
| Häröt
( Riisi-, Lese-, Pähkinä-) |
|
Aikuinen kuoriainen on n.
3mm pitkä ja tummanruskea. Häröt eivät
lisäänny alle 18 asteen lämpötilassa.
Häröt kulkeutuvat viljan, kuivattujen hedelmien
ja pähkinöiden mukana. Yleisimmin kuoriaista
tavataan tuotantolaitoksissa, mutta ne voivat siirtyä myös
koteihin saakka. Se pesiytyy helposti esim. keittiökaapistojen
rakenteisiin.
|
 |
| Jauhokoisa,
Intian jauhokoisa |
|
Tavataan useimmin tuotantolaitoksissa,
mutta siirtyy myös koteihin esim. auringonkukan
siemenissä, eläiruokien mukana tai jauhoissa.
Jauhokoisa on väriltään harmaa perhonen.
Intian jauhokoisan selässä kulkee selkeästi
havaittava raita.
|
 |
| Torakat,
Russakka |
|
Keltaruskea n. 8 – 14 mm
pitkä. Sillä on etuselässä kaksi
tummanruskeaa juovaa. Russakat käyttävät
ravinnokseen kaikkia ihmisen käyttämiä ns.
peruselintarvikkeita. Ne juovat myös vettä.
Se suosii lämpimiä tiloja. Russakan tapaa varmimmin
aina keittiöstä. Russakka likaa elintarvikkeita
ulosteellaan. Se on myös taudinlevittäjä ,
esim. salmonella.
|
 |
Loiset |
| Lutikka (Lude) |
|
Esiintyy esim. lepakon loisena tai lintujen pesissä. Jos ullakolla on lintujen pesiä tai talvehtivia lepakoita, saattaa lutikka siirtyä myös sisätiloihin imemään ihmisiä.
Asunnoissa se esiintyy yleisimmin makuutiloissa. Se piileskelee sänkyjen rakenteissa, listojen alla, kaapistojen sokkeleissa tai –rakenteissa. Näistä piiloista se käy yöllä imemässä tarvittavan veriannoksensa. Luteet eivät kestä yli -15 asteen pakkasta kuin pari tuntia. |
 |
| |
|
Tekstiilituholaiset |
| |
|
| Vyöihrakuoriainen |
|
Kuoriainen on n. 8mm pitkä.
Sen selässä on leveä harmaa osa. Se toimii
luonnon omana hajottajana. Kuoriainen elää kuivissa
raadoissa, lintujen pesissä tai jäteastioissa.
Kotioloissa se käyttää ravinnokseen esim.
välikattoon kuolleen hiiren kuivaa raatoa tai kärpästen
jätöksiä. Sen toukat vioittavat myös
tekstiilejä tai turkiksia.
|
 |
| Pilkkuturkiskuoriainen |
|
Kuoriainen n. 5mm pitkä ja
väriltään se on musta. Sillä on
selässään pari valkoista täplää.
Elintavat ovat pitkälti samat kuin vyöihrakuoriaisella.
Toukka vahingoittaa villavaatteita ja mattoja. Toukka
elävät esim. kuolleilla kärpäsillä.
|
|
| Vyöturkiskuoriainen |
|
Noin 5mm pitkä. Sen
selässä on keltainen aaltomainen juova. Aikuinen
kuoriainen ei tiettävästi käytä mitään
ravinnokseen. Toukka käyttää ravinnokseen
kuolleita hyönteisiä. Se vahingoittaa villaa,
turkiksia ja mattoja.
Kuvassa turkiskuoriaisen toukkia.
|
 |
| |
|
Tuhojyrsijät
|
| |
|
| Rotat |
|
| Rotta tekee vahinkoa likaamalla
elintarvikkeita. Varastoissa se sotkee viljaa ja
rehuja. Lisäksi se voi levittää tarttuvia tauteja
ihmisiin ja kotieläimiin.
Rotta elää aina siellä missä ihminenkin.
Se tekee vahinkoa rakenteille pesiessään
eristeisiin. Lisäksi se vahingoittaa johtoja ja
kaapeleita. Vaurioituneena ne voivat aiheuttaa oikosulkuja
ja jopa tulipaloja. Rotta voi elää kaksivuotiaaksi
ja painaa yli puoli kiloa.
| |
| Hiiret |
|
| Kotihiiri on utelias, vikkelä ja
hyvä kiipeilemään. Se syö kerrallaan
n. 5 g. Se nakertaa pieniä reikiä viljatuotepakkauksiin
sinne tänne. Se ei ole niin tarkka ravintonsa suhteen
kuin rotta. Samoin kuin rotta se sotkee elintarvikkeita
ja voi aiheuttaa vahinkoa sähköjohdoille ja
kaapeleille. Hiiri on nopea lisääntymään.
Se elää noin yksivuotiaaksi. |
 |
| Sivun alkuun |
|
| |
|
|
|
|
|
